IV AUTONOMIAN AIKA -FESTIVAALI
10.–12.12. 2017

Suomi100

IV AUTONOMIAN AIKA -FESTIVAALI 10. & 12.12. 2017

TEEMA: MITÄ IHMINEN TARVITSEE

Taiteellinen johtaja: Marja Rumpunen

Ritarihuone

Ritarihuone

VISIOITA ITSENÄISELLE SUOMELLE

Ritarihuone, Ritarikatu 1 00170 Helsinki

Sunnuntaina 10.12.2017

klo 18.15 Professori Matti Klinge: Suomi 1863–1917

Aleksanteri II Ritarihuoneella avaamista säätyvaltiopäivistä naisten äänioikeuteen ensimmäisenä maailmassa ja Suomen itsenäisyysjulistukseen.

Elfrida Andrée

Elfrida Andrée, valokuvaaja hänen isänsä Andreas Andrée

klo 19.00 Elfrida Andrée ja naissuvun kohotus

Kamarimusiikkia Suomen naisten äänioikeuden kunniaksi. Elfrida Andrée (1841–1929) -oli arvostettu säveltäjä, Ruotsin ensimmäinen naispuolinen kapellimestari sekä Göteborgissa ja samalla koko Euroopassa ensimmäinen nainen tuomiokirkon urkurina. Pidetty ja arvostettu säveltäjä järjesti konsertteja myös vähävaraisemmille. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat mm. Viktor Rydberg, Henrik Ibsen ja Selma Lagerlöf” Det qvinliga slägtets höjande” – naissuvun kohotus, oli hänen toimintansa motto.

Musiikki

Uppsalan kamarisolistit
www.musikiuppland.se
Nils-Erik Sparf, Klara Hellgren,viulu, Bernt Lysell, viulu ja alttoviulu ja Per Nyström, sello
Marja Rumpunen, piano-osuudet, instrumenttina Helsingin ainoa wieniläinen juuri kunnostettu Grand Seuffert-flyygeli vuodelta 1855

Elfrida Andréen musiikki

Jousikvartetto A-duuri (1861)
2 Romanssia (1882) D-duuri ja G-duuri
Andante quasi recitativo (1877)
Pianokvintetto e-molli (1865)
Jousikvartetto d-molli (1887)

Kokonaisuuden suunnittelu: Marja Rumpunen

Koko illan liput 20/15 € lippu.fi ja ovelta.

Elfrida Andrée

Sari Havas Elisabeth Järnefeltin roolissa, kuva: Jari Soini

MITÄ IHMINEN TARVITSEE – TAITEEN FILOSOFIAA JÄRNEFELTIEN PERHEESSÄ

Yliopiston juhlasali Unioninkatu 34, 00170 Helsinki

tiistaina 12.12.2017 klo 19.00

Pietarissa syntyneen Elisabeth Järnefeltin kirjeenvaihdosta välittyy hänen suuri merkityksensä lastensa kehittymiseen kulttuurihistoriamme merkkihenkilöiksi, tolstoilaisuus, aikakauden kiihkeä tunnelma ja arkinen, tärkeä perhe-elämä. Armas Järnefelt oli säveltäjä, Eero taidemaalari, Kasper kriitikko ja opettaja, Ainosta tuli Jean Sibeliuksen puoliso, kirjailija ja Päivälehden toimittaja Arvid Järnefelt pohtii hengen ja materian suhdetta edelleen ajankohtaisessa teoksessaan ”Heräämiseni”.

Kokonaisuuden suunnittelu,
tekstiosuuksin ja musiikin valinta: Marja Rumpunen
dramatisointi Marja Rumpunen ja Sari Havas

Esiintyjät:

Gabriel Suovanen, baritoni, Sergei Filchenko, viulu, Marja Rumpunen, piano sekä näyttelijä Sari Havas Elisabeth Järnefeltin roolissa.

Musiikki:

Pjotr Iljitš Tšaikovski (1840-1893):
Melodie viululle ja pianolle Op. 42, No.3

Armas Järnefelt
(14.8.1869 Viipuri-23.6.1958 Tukholma):
Köyhä, (Otto Manninen)
En drömmares sång till livet, om. Maikki Järnefeltille (Jacob Tegengren)
Du, om. Liva Järnefeltille (Karl Asp)

Jean Sibelius (1865-1957):
Svarta rosor op 36 no 1 (1899-1900)

Anton Stepanovich Arensky (1861–1906):
”Der Tag entweiht” Op. 49 No 1

Sergey Ivanovich Taneyev (1856-1915), Tolstoin” Kreutzer-sonaatissa” kuvattu säveltäjä: Sonaatti a-molli (1911) viululle ja pianollle
I Allegro II Adagio cantabile III Menuet (Allegretto) IV Allegro ma non troppo

Leo Tolstoi (1828 – 1910):
Valssi

20/15 € lippu.fi ja ovelta.

Järnefeltit (1896)

Järnefeltien perhe

Järnefeltit 1896: (takarivissä vasemmalta) Arvid, Armas, Eero ja Saimi Järnefelt, (istumassa vasemmalta) Aino Sibelius, Elisabeth Järnefelt, Jean Sibelius, Emmy, Eero ja Elli Järnefelt, Mischa Clodt ja Kasper Järnefelt.